sunnuntai 11. tammikuuta 2009

Koska puutarhani on vasta nuori, odottelen innolla kasvien kasvavan ja peittävän enemmän maata alleen. Olen jo vähän päässyt nautiskelemaan kukista, perennoista ja tietysti kivistä.
Rakastan kiviä, niiden lämpöä ja monimuotoista väritystä. Pihallani on paljon kiviä. Suurin osa on tontiltamme peräisin, kuulunut tähän paikkaan jo ennen puita, kasveja tai ihmisiä.

Mieluummin istutan "varmoja" lajikkeita kuin hienohelmaisia vaativia kasveja. Aikaa puutarhan hoitamiseen löytyy joskus enemmän ja joskus vähemmän. Eilen oli niin ihanan kaunis aurinkoinen päivä, että mielessä kävi jo suunnitelmia ensi kesälle.

Peltopihan Laura kyseli puutarhaunelmista. Toivoisin, että saisin rinteen valmiiksi ensi kesänä. Aloitin rinteen muokkaamisen viime kesänä, mutta pihan muodoista johtuen joudun kottikärryillä kärräämään kaiken ylös ja alas. Hitaasti, mutta varmasti. Kun saan mullat paikalleen, kasveja istutettua, miehen patistettua terassin tekoon, unelmoin vielä pienestä suihkulähteestä rinteessä. Voi olla ettei sitä koskaan tule, mutta veden solina kauniina kesäiltana auringon laskun viimeisessä lämmössä uudella terassilla mukavassa tuolissa istuen... Tule jo kesä!

2 kommenttia:

  1. Kesää täälläkin odotellaan. Vettä sataa ja lumi meni.Kati

    VastaaPoista
  2. Vau! Sinullapa ei olekaan ihan pikkuisia suunnitelmia ensikesäksi. :) Voi jo sieluni silmin nähdä sinut terassilla siemailemassa viinimarjamehua, suihkulähde solisee, kukat tuoksuvat...Ihana kesäunelma! Mielenkinnolla odotan millaisen suihkulähteen ja kukkamaan laitat. Kottikärrääminen on piinallisen hidasta, mutta kun vihdoin on valmista, ei mieli voisi olla parempi.

    Sinulla on täällä kiehtova blogi tuloillaan, tervetuloa mukaan puutarhahöperöimään!

    VastaaPoista